lauantai 12. maaliskuuta 2016

Viikko 5: Kukka

Hei vaan "taas" - ei tosiaankaan voi sanoa taas, olen niin pahasti jäljessä tässä haasteessa.
Ajatus tästäkin pyöri päässä ja se kukkakin oli tuolla pöydällä kauniina, mutta kuinkas sitten kävikään... no tässä sen näette...

Eli ensin oli kukka.. tässä:

Kauniisti itse paketoituna ja samalla näette palasen keittiötämme. En voinut vastustaa kukkasta kun sen kaupassa näin ja samalla tietenkin tuli mieleen, että no nyt, saan oikein hyvän kuvan tähän haasteeseen; voin kerrankin ottaa kuvan sopivasta kulmasta ja tehdä hyvä asetelma ja silleen.

No, lopputulema sitten... Kerron ensin, että ostin ruusun - koska se muistutti lempikukastani juhannusruususta. Johtunee siitä, että olen juhannuslapsi :) Ja keltaisen koska, lempivärini oli ennen keltainen, ennen kuin se muuttui punaiseksi.  Siis lempiväri muuttui keltaisesta punaiseksi, ei keltainen punaiseksi :D
Vaikka tästä juuri kotona puhuttiin: näetkö sinä tuon ruusun saman värisenä kuin minä? Minusta se on keltainen (no joo, ehkä jo vähän rusehtava), mutta onko se sinun mielestäsi saman värinen kuin minun mielestäni on punainen? Niinpä - meni aika vaikeaksi, mutta tämmöisiä me AM:n kanssa yhtenä iltana pohdittiin :D

Mutta tässä viikon 5 kuva: KUKKA



4 kommenttia:

  1. Voi että minä tykkään lukea sinun juttujasi täällä ja tuolla "oikean" blogisi puolella. Olet jotenkin niin mahdottoman symppis. :'D

    Ja kukka...no...onhan se. :D

    - Pia / Pöpelikössä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :D Nyt kyllä punastun - ja samalla tietysti hymyilen hyvillä mielin. Täytyy ryhdistäytyä tämän kuvausblogin kanssa, kun tiedän, että täällä ainakin joku käy :) Kiva kun käyt ja kommentoit.
      Ja niin. Onhan se..kukka.. vähän niin kuin minä. :) Taitais olla jo parempi kunnolla paketissa: pilkkihaalarissa ja pipo silmillä ;) Tai jotain, niin ei näy kuinka alkaa kuihtua..

      Poista
  2. Aika aikaa kutakin sano pässi kun päätä leikattiin.
    Tulipa mieleen eräs värssy
    Kun ruusu kuihtuu
    niin hoida liljaa.
    Kun äiti suuttuu
    ole hiljaa.
    Ei kait sitä tarvitse kiiruulla kuvata. Toisethan ovat aloittaneet haasteen jo syystalvella, joten eipä nuo numerot siis viikkoja ole.
    Inspiraatioita ja hauskoja hetkiä kameran etsimen kautta maailmaa kurkistellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, minäkin muistan tuon värssyn!
      Jossain hyvässä tallessa on minun "muistokirjani": se mihin kerättiin kiiltokuvia ja siihen sitten pyydettiin sukulaisia ja ystäviä kirjoittamaan muistovärssyjä.

      Poista